Google Tag Manager on työkalu, jonka idea on, että sivustolla on yksi hallintapiste kaikille seuranta- ja markkinointikoodeille. Sen sijaan, että sivuston lähdekoodiin ripotellaan kymmeniä eri skriptejä, laitat sivustolle yhden GTM-säiliön.
Jos olet joskus pyytänyt kehittäjää lisäämään yhden seurantakoodin ja saanut vastaukseksi “joo, onnistuu… ensi keväänä” (eli joskus tulevaisuudessa), tiedät mistä puhun.
Google Tag Managerin ansiosta saat lisättyä helposti erilaisia koodinpätkiä sivustolle ilman, että jokainen koodi täytyy lisätä erikseen. Vähemmän säätöä, enemmän dataa, vähemmän “miksi tämä ei toimi?” -iltoja.
Mutta mikä GTM on, miksi se kannattaa, ja miten saat sen käyttöön ilman että koko projekti leviää kuin pullataikina? Jos haluat seurannat näppärästi kuntoon sivustollesi, kysy lisää meiltä!
Google Tag Manager pähkinänkuoressa
GTM on tagien hallintajärjestelmä. “Tagi” taas on pieni koodinpätkä, jolla:
- mitataan kävijäliikennettä ja käyttäytymistä
- seurataan konversioita
- rakennetaan uudelleenmarkkinointia
- lähetetään tapahtumia analytiikkaan ja mainosalustoille
Kävijä ei näe tageja. Ne ovat kuin sähköjohdot seinän sisällä: jos ne ovat oikein, kaikki toimii. Jos ne ovat väärin… no, valot vilkkuu.
Hyvä nyrkkisääntö on, että jos teet digimarkkinointia ja haluat tietää mikä toimii, tarvitset tageja. Ja jos tarvitset tageja, tarvitset jonkun tavan hallita niitä järkevästi.
Mitä ongelmia GTM ratkaisee?
1. “Sivustolla on liikaa skriptejä” -sekamelska
Ilman GTM:ää moni sivusto päätyy tilanteeseen, jossa eri työkalujen seurantakoodit on lisätty moneen paikkaan, osin päällekkäin ja joskus vähän sinne päin. Se voi hidastaa sivua, vaikeuttaa ylläpitoa ja tehdä ongelmien selvittämisestä arkeologista kaivamista.
GTM:n idea on: sivustolla yksi container-koodi, ja kaikki muut tagit asuvat sen sisällä.
2. Mittaus menee pieleen (ja sitten optimoidaan väärää asiaa)
Jos seuranta on asennettu väärin, data vääristyy. Ja jos data vääristyy, päätökset vääristyvät. Se on huono ketju, koska silloin tuntuu, että markkinointi ei toimi, vaikka oikeasti mittari on rikki.
Kun container on asennettu oikein, tagien lisääminen ja logiikka on helpompi pitää hallussa: mitä laukeaa, milloin laukeaa ja mihin tietoa lähetetään.
3. Jokainen muutos vaatii kehittäjän (ja se on kallista, hidasta tai molempia)
GTM vähentää pallottelua. Markkinointi voi tehdä monia muutoksia itse – toki järkevillä käyttöoikeuksilla ja testauksella, ettei kukaan paina julkaisunappia perjantaina klo 16.59. (Kettu ei suosittele.)
Mitä tageja GTM:llä yleensä hallitaan?
Et tarvitse kymmeniä heti. Useimmille peruspaketti on:
- analytiikka (esim. sivukatselut ja tapahtumat)
- konversioseuranta (esim. lomakkeen lähetys, osto, varaus)
- mainosalustojen tagit (uudelleenmarkkinointi, konversiot)
Lisäksi GTM:llä voi mitata järkeviä asioita, joita sivusto ei muuten kerro. Nappien klikkaukset, yhteystietolinkit, lomakkeen aloitukset, videoiden katselut… eli niitä hetkiä, joissa kävijä oikeasti osoittaa kiinnostusta.
Miten Google Tag Manager otetaan käyttöön?
1) Luo GTM-tili ja container
Kirjaudut GTM:ään Google-tilillä ja luot sivustolle oman containerin. Ajattele containeria kansiona, jonka sisään kaikki tagit menevät.
2) Lisää container-koodi sivustolle
Tässä vaiheessa tarvitaan yleensä sivuston tekijää / ylläpitäjää. Container-koodi lisätään sivupohjiin, jotta se tulee kaikille sivuille.
3) Lisää tagit GTM:n kautta
Valitset tagityypin (monelle yleiselle työkalulle on valmiit pohjat), määrität mitä lähetetään ja millä ehdolla tagi laukeaa (esimerkiksi kaikilla sivuilla tai vain tietyllä tapahtumalla).
4) Testaa ja julkaise
Ensin testaat esikatselutilassa, sitten julkaiset. Ja sen jälkeen tarkistat, että tagit oikeasti löytyvät ja laukeavat kuten pitää.
AIKETUN käytännönvinkki – Tee tämä, niin säästyt 80% tuskalta
Moni kaatuu siihen, että tagit lisättiin, mutta kukaan ei sopinut yhteistä logiikkaa: mitä mitataan ja millä nimillä. Siksi kannattaa sopia aluksi yksi selkeä mittauskartta, eli tärkeimmät tapahtumat ja niiden nimet.
Minimi, jolla pääset pitkälle (yksi lista, lupaan):
- yhteydenottolomakkeen lähetys / varaus / osto (pääkover)
- puhelin- ja sähköpostilinkkien klikkaukset (mikrokonversiot)
- tärkeimpien CTA-nappien klikkaukset (polkujen ymmärtäminen)
Kun tämä on kunnossa, GTM ei ole “tagisäätötyökalu”, vaan osa liiketoiminnan ohjausta: mitä kanavat tuovat, mikä konvertoi, missä kohtaa putoaa.
Yhteenveto – Miksi GTM kannattaa asentaa
Google Tag Manager kannattaa asentaa, koska se tekee mittaamisesta ja kampanjoiden kehittämisestä nopeampaa ja vähemmän riippuvaista jonkun muun aikataulusta. Kun peruscontainer on kerran paikallaan, moni seurannan muutos (uusi tagi, konversio, pieni säätö) onnistuu selaimessa ilman jatkuvaa kehitysjonossa roikkumista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että dataa kertyy ajoissa ja kampanjoita pystyy parantamaan silloin kun pitää, eikä sitten kun ehtii.
Toinen iso hyöty on siisteys ja luotettavuus. Ilman GTM:ää sivustolle kertyy helposti päällekkäisiä koodeja, vanhoja pikseleitä ja “testi jäi päälle” -yllätyksiä, jotka sotkevat mittausta. GTM:ssä näet yhdestä paikasta, mitä tageja käytetään ja milloin ne laukeavat, jolloin seurannasta tulee selkeämpi ja helpompi ylläpitää. Kun mittaus on kunnossa, myös päätökset osuvat paremmin. Kettukin tykkää datasta, kun se ei valehtele.
Kolmanneksi GTM helpottaa sellaisten mittapisteiden rakentamista, joista on oikeaa hyötyä: ei pelkkiä “ostettiin / ei ostettu” -lukemia, vaan myös välietappeja kuten CTA-klikit, lomakkeen aloitukset ja tärkeiden sivujen tapahtumat. Kun näet, missä kohtaa polkua ihmiset tippuvat, optimointi muuttuu konkreettiseksi. Eikä ratkaisu olekaan aina, että nostetaan vain budjettia.
Jos haluat apua Google Tag Managerin kanssa, kysy lisää meiltä!
