Tekoälyn käyttö on parhaimmillaan yhtä ekologista kuin mikä tahansa muukin internetin käyttö. Tekoäly tarvitsee toimiakseen datakeskuksia, laskentatehoa sekä sähköä. AI kuluttaa siis samoja resursseja kuin tavallinen internet, mutta energiankulutus riippuu käytössä olevasta tekoälymallista.
Datakeskukset tuottavat toimintansa sivutuotteena lämpöä, joka käytetään hyödyksi, esimerkiksi talojen lämmitykseen. Tekoälyn käytöstä ei siis synny juurikaan hukkaenergiaa, jos se hyödynnetään tehokkaasti. Vihreän energian kehityksessä ja hukkaenergian hyödyntämisessä on kuitenkin vielä kehitettävää.
Tekoälyn ekologisuus onkin siis monen tekijän summa, ja AI:n ekologista jalanjälkeä on vaikea arvioida. Samoin tekoälyn positiivisia vaikutuksia on myös vaikea arvioida. Tämäkin kirjoitus on siis pitkälti spekulaatiota siitä, onko tekoäly lopulta positiivinen vai negatiivinen asia ympäristöllemme.
Mutta ei se mitään, spekulaatio on aina ihan mukavaa ja joskus jopa kannattavaa puuhaa!
Miten paljon tekoäly käyttää energiaa verrattuna Google-hakuun?
Tyypillinen Google-haku kuluttaa noin 0,3Wh energiaa, mikä voidaan muuntaa noin 0,2 grammaksi CO2-päästöjä. Tyypillinen EU-standardien mukainen auto tuottaa noin 95 grammaa päästöjä kilometriä kohden (2025 päästörajat). Yksi autolla ajettu kilometri vastaa siis päästöiltään noin 475 googlauskertaa. Lähde: Googlen oma blogi
Yllä olevaan arvioon liittyen on kuitenkin syytä huomauttaa, että Googlen laskelma on vuodelta 2009, joten nykyään kulutus voi olla pienempi. EU:n päästöraja autoille sen sijaan on vuodelta 2025.
Kansainvälisen energiajärjestön mukaan tyypillinen tekoälykysely kuluttaa energiaa noin 0,3Wh – 5Wh verran. Kulutus on riippuvainen siitä, millaista tekoälyä käytetään. Esimerkiksi GPT-4o ja Gemini kuluttavat vain 0,3Wh kyselyä kohden. Kun taas raskaammat tekoälymallit voivat kuluttaa jopa 5Wh energiaa, esimerkiksi, jos luodaan kuvia tai käytetään pidempään vastausta miettiviä tekoälymalleja. Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö
Jos suurin mahdollinen energiankulutus muunnettaisiin jälleen auton päästöiksi, tarkoittaisi 5Wh kulutus noin 3,33 grammaa CO2-päästöjä. Yksi autolla ajettu kilometri vastaisi siis noin 28 raskaan tekoälymallin käyttökertaa. Ero kevyen ja raskaan tekoälyn välillä onkin siis iso.
Voinko käyttää tekoälyä puhtaalla omatunnolla?
Tekoälyä voi käyttää täysin puhtaalla omatunnolla, jos sitä käyttää oikeisiin asioihin ja samalla pitää ympäristövaikutukset mielessään. Kun kysyt tekoälyltä mahdollisimman tarkkoja kysymyksiä ja annat tarpeeksi kontekstia sekä taustatietoa, AI:n on helpompi vastata, jolloin energiankulutus pysyy myös pienempänä.
Monesti tekoälyn käyttö voi olla jopa selvästi energiatehokkaampaa kuin Googlaaminen. Jos saat saman asian selville yhdellä kysymyksellä tekoälyltä, mutta tarvitsisit samaan asiaan kymmenen Googlausta, tulee tekoäly tällöin huomattavasti energiaystävällisemmäksi vaihtoehdoksi.
Asiat eivät siis ole mustavalkoisia tekoälyä ja sen ekologisuutta miettiessä.
Miten kuvien luonnista voi saada ekologisempaa (ehkä)?
Kuvien luominen on yksi monimutkaisimmista tehtävistä, mitä tekoälylle voi antaa. Se kuluttaa poikkeuksetta huomattavasti enemmän energiaa kuin yksi googlauskerta, pahimmillaan noin 5Wh energiaa.
Tekoäly käyttää laajaa kielimallia kuvien luomiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tekoäly luo kuvan oppimansa materiaalin pohjalta. AI on opetellut luomaan kuvia miljardien netistä löytyvien kuvien pohjalta, minkä ansiosta se osaa päätellä pikseli kerrallaan, mitä käyttäjä haluaa kuvalta.
Jos annat AI:lle valmiin kuvan, jonka pohjalta se luo toisen kuvan tai muokkaa kuvan toisenlaiseksi, tällöin tekoäly joutuu käyttämään vähemmän energiaa. Ainakin teoriassa kuvien luomisesta saa ekologisempaa tällä tavalla, mutta tarkkaa dataa tästä ei vielä ole.
Tekoälyn positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan
Vaikka tekoälyn positiivisia vaikutuksia onkin vielä vaikea mitata, on hyvin todennäköistä, että positiiviset vaikutukset ylittävät negatiiviset vaikutukset. Tekoälyn avulla voidaan toivottavasti tulevaisuudessa havaita mahdollisia ympäristöhaittoja jo ennen kuin ihminen osaa niitä edes aavistaa.
Yhteiskunnassa tekoälyn sosiaaliset vaikutukset voivat ylittää haitat hyvin todennäköisesti, jos tekoälyä pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään esimerkiksi sairauksien havaitsemiseen, onnettomuuksien ehkäisyyn, tai vaikkapa oppimisvaikeuksien havaitsemiseen koulussa.
Täytyy kuitenkin muistaa myös, että tekoäly vaatii toimiakseen tietokoneita ja prosessoreita. Materiaalit täytyy saada aina jostakin, ja valitettavasti mineraalien louhiminen ei ole kaikkialla maailmassa kestävällä tasolla. Ehkäpä tekoäly pystyy lopulta auttamaan myös tämän ongelman ratkaisemisessa?
Yhteenveto – Tekoäly on ekologisesti kaksiteräinen miekka
Tekoälyssä on valtava potentiaali, jota ei pystytä tai osata vielä täysin hyödyntää ekologiseen kehitykseen. Tällä hetkellä datakeskukset kuluttavat energiaa ja materiaaleja, mutta toisaalta ne tuottavat myös lämpöä ihmisten koteihin.
Toisaalta kaikki teknologinen kehitys tuottaa päästöjä jollakin tavalla. Rakettien ampuminen avaruuteen tuottaa uskomattoman määrän hiilidioksidipäästöjä yhtä laukaisua kohden, mutta silti jatkamme avaruuden tutkimista. Samalla tavalla myös uudet teknologiat tuottavat päästöjä, mutta silti jatkamme niiden kehittämistä ja hyödyntämistä.
Vain aika näyttää, miten tekoäly kehittyy ja millä tavalla se vaikuttaa ympäristöön. Se voi olla joko todella negatiivinen asia ekologisesta näkökulmasta tai todella positiivinen.
Lähteet:
